Tilaa ilmainen kampanja-auditointi tästä!
Menu
Iida Liimatainen | 04.06.2019
Kassavirtabudjetti on erittäin hyvä työkalu hahmottaa, suunnittella ja johtaa yrityksen taloutta. Tämä toimii kun saatavien tyypilliset kiertoajat on huomioitu ja kulupuoleen on budjetoitu myös yllätyskerroin mukaan ja laadittuun budjettiin on sitouduttu yrityksen ylintä johtoa myöten.
Aalto-yliopiston rahoituksen professorin, Vesa Puttosen keynote-puhe keväältä 2019
[1] tarjoaa esimerkin taseen ulkopuolisista sitoumuksista:
Vesan mukaan suomalaisten eläkevarallisuus on luokkaa 200 mrd. euroa, joka on ns. jemmassa.
Vastaavasti luvatut eläkkeet ovat luokkaa 700 mrd. euroa.
Eläkejärjestelmän on tarkoitus hyödyttää toistaiseksi määräämättömällä aikahorisontilla sen piiriin kuuluvia kansalaisia. Rahavirta on koko ajan kahdensuuntainen. Samoin yhtiö tekee jatkuvasti erilaisia sopimuksia ja linjanvetoja, kuten palkkio- ja bonusmallit. Yhtiö saattaa myös olla positioinut itsensä esimerkiksi ylemmän keskiluokan palveluntarjoajaksi, jolloin on luonnollista, että asioiden täytyy vedota siihen kohderyhmään, joka johtaa siihen, että asioiden täytyy näyttää tietynlaiselta. Ja tietynlaiselta näyttäminen maksaa vuodessa enemmän kuin jonkin toisenlaiselta näyttäminen.
Kiteytetysti; taseen ulkopuoliset sitoumukset huomioimalla saat lisää näkemystä talousjohtamiseen myös hyvin pitkän aikavälin näkökulmasta, koska johdat vähintäänkin ihmisten mielikuvia. Ja kuten kaikki tiedämme, mielikuvat johtavat meitä ihmisiä.
[1] https://www.youtube.com/watch?v=YDqdHqI4IL8
Psstt.. voit nyt myös kuunnella kaikki blogimme
Puntit tutisten tulin viime syksynä Uhmalle haastatteluun. Vastassa oli Nicon, Susan ja Sarin piinapenkki. Tai niin ainakin luulin. Vastaanotto oli lämmin ja haastattelu meni rennosti rupatellen ja vitsiäkin siinä heitettiin. Haastattelun jälkeen kotimatkalla hehkutin kavereille sitä, kuinka kivalta paikalta tämä vaikutti. Eipä mennytkään, kun viikko niin minulle ilmoitettiin, että saan paikan.
Vaikka olen ollut monessa harjoittelussa niin silti, joka kerralla jännittää ja ajatuksissa pyörii, että mitä, jos en osaa tarpeeksi. Nämä ajatukset kaikkosivat todella nopeasti, kun huomasin, kuinka kannustavia kaikki toimistolla olivat. Pitäisi muistaa, että harjoittelun tarkoitus on nimenomaan oppia.
Uhmalaiset ovatkin olleet todella ymmärtäväisiä, eikä minulta odotettu liikoja. Olen myös saanut haastaa itseäni ja päässyt tekemään useamman työn, jota en ollut aiemmin tehnyt. Vaikka puhelias olenkin, kaikista jännittävin niistä oli ehdottomasti Uhmaamo podcastin äänitys.
Olen nauttinut joka hetkestä tämän parin kuukauden aikana. Ilmapiiri toimistolla on todella rohkaiseva ja on ollut ilo olla osana Uhman työporukkaa tämän pienen hetken. En olisi voinut toivoa parempaa työharjoittelu paikkaa!
Kouluun tullessani minulla ei ollut mitään odotuksia opintojen suhteen, sillä en edes tarkalleen tiennyt, että mitä tuleman pitää. Mitä kauemmin olen opiskellut, sitä enemmän olen alkanut rakastamaan tätä alaa. Olen löytänyt itselleni alan, jossa saan toteuttaa itseäni, toimia ihmisten kanssa ja tehdä myyntityötä. On myös ollut hienoa olla ihmisten kanssa, jotka jakavat kanssani saman intohimon. Vaikka ala vaatii mielikuvitusta ja visuaalista silmää, ei töitä kuitenkaan voi tehdä pelkästään oman taiteellisen näkemyksen mukaan. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon paljon teknisiä juttuja ja työt pitää tehdä niin, että ne on yrityksen kannalta myyviä ja toteutettu oikein.
En kouluun hakiessani edes tajunnut sitä, kuinka paljon minulla on visuaalista silmää. Media-assistentin koulutus oli ensimmäinen koulutus ammattiopiston nettisivuilla ja siitä kiinnostuin kaikista eniten. Hieman riskillä lähdin alaa opiskelemaan, mutta näin jälkeen päin kun mietin, niin minulla oli paljon taipumusta tälle alalle. Olin pienenä varma, että minusta tulee sisutussuunnittelija niin kuin äidistäni. Myös isovanhempieni seripaino firmassa olin paljon “assarina” tai no paremminkin ehkä askartelijana. Katselin usein sivusta, kuinka kaikki työntekijät toimivat painopuolella ja seurasin kummitätini suunnittelua sekä mummoni touhuja toimistossa. Koulussa minulle oli tärkeämpää se, miltä muistiinpanoni näyttivät kuin se, mikä niiden sisältö oli.
#letsgrow
Tekoälytoimisto Uhma on konstailematon, dataorientoitunut ja käytännönläheinen kasvukumppani.
© Uhma Oy 2024 | Tietosuojaseloste