Tilaa ilmainen kampanja-auditointi tästä!
Menu
Nico Engström | 30.09.2019
Kassavirtabudjetti on erittäin hyvä työkalu hahmottaa, suunnittella ja johtaa yrityksen taloutta. Tämä toimii kun saatavien tyypilliset kiertoajat on huomioitu ja kulupuoleen on budjetoitu myös yllätyskerroin mukaan ja laadittuun budjettiin on sitouduttu yrityksen ylintä johtoa myöten.
Aalto-yliopiston rahoituksen professorin, Vesa Puttosen keynote-puhe keväältä 2019
[1] tarjoaa esimerkin taseen ulkopuolisista sitoumuksista:
Vesan mukaan suomalaisten eläkevarallisuus on luokkaa 200 mrd. euroa, joka on ns. jemmassa.
Vastaavasti luvatut eläkkeet ovat luokkaa 700 mrd. euroa.
Eläkejärjestelmän on tarkoitus hyödyttää toistaiseksi määräämättömällä aikahorisontilla sen piiriin kuuluvia kansalaisia. Rahavirta on koko ajan kahdensuuntainen. Samoin yhtiö tekee jatkuvasti erilaisia sopimuksia ja linjanvetoja, kuten palkkio- ja bonusmallit. Yhtiö saattaa myös olla positioinut itsensä esimerkiksi ylemmän keskiluokan palveluntarjoajaksi, jolloin on luonnollista, että asioiden täytyy vedota siihen kohderyhmään, joka johtaa siihen, että asioiden täytyy näyttää tietynlaiselta. Ja tietynlaiselta näyttäminen maksaa vuodessa enemmän kuin jonkin toisenlaiselta näyttäminen.
Kiteytetysti; taseen ulkopuoliset sitoumukset huomioimalla saat lisää näkemystä talousjohtamiseen myös hyvin pitkän aikavälin näkökulmasta, koska johdat vähintäänkin ihmisten mielikuvia. Ja kuten kaikki tiedämme, mielikuvat johtavat meitä ihmisiä.
[1] https://www.youtube.com/watch?v=YDqdHqI4IL8
Psstt.. voit nyt myös kuunnella kaikki blogimme
Maailmalla verkkoläsnäolo alkaa olla tunnettu termi, mutta ikävä kyllä Suomessa se vielä aiheuttaa käännöstulkinnasta johtuen hieman hölmistyneitä katseita. Web presence -nimellä on perinteisesti tarkoitettu yrityksen verkkosivustoa eli yhtä verkkoläsnäolon osaa. Online presence, jota tässäkin käsittelen, kattaa huomattavasti laajemman kokonaisuuden. Online presencellä, toisin sanoen verkkoläsnäololla, tarkoitetaan organisaation / hankkeen kollektiivista olemassaoloa verkossa, eli internetissä. Toiset puhuvat digitaalisesta läsnäolosta internetissä, mutta jos nyt pudotetaan tässä maailman vaiheessa tuo digitaalinen sana edestä pois; analogista internet-läsnäoloa kun on vaikea paikantaa.
Todellisella verkkoläsnäololla tarkoitetaan siis kaikkea sitä sisältöä, mitä esimerkiksi yhdestä organisaatiosta löytyy verkosta haettaessa. Tämä pitää siis sisällään esimerkiksi verkkosivun, blogit, artikkelit, podcastit, videot ja sosiaalisen median. Tässä on hyvä muistaa, että myös yrityksen tekijöiden profiilit, vaikkapa LinkedInissä, Instagramissa tai Facebookissa, ovat kaikki myötävaikuttajia yrityksen verkkoläsnäoloa rakennettaessa.
Miten sitten hyödyntää fiksusti oman organisaation verkkoläsnäoloa? Puhutaan verkon kyllästämisestä. Tällä tarkoitetaan sitä, että maksimoidaan yritykseen törmääminen, haettiin verkosta sitten mitä tahansa, joka sivuaa yrityksen liiketoimintaa. Otetaan esimerkiksi vaikka Googlen haku: datavetoinen markkinointi. Kokeile kirjata tuo hakukenttääsi ja katso millaisia tuloksia saat? Kirjaan tähän alle muutaman kohdan, jolla avustetaan vahvaa verkkoläsnäoloa ja kyllästetään verkkoa omalla sisällöllä.
1.) Videot – vahva videoläsnäolo nousee isosti Googlessa esiin, varsinkin heidän omaa palveluaan Youtubea hyödyntämällä. Paras video on tietysti sellainen, jota voit hyödyntää eri kanavissa hieman eri painotuksin.
2.) Sisältö, jossa vahvat mielipiteet – kun luodaan vahvoja mielipiteitä, jotka perustuvat asiantuntijuuteen, luodaan keskustelua (ihastusta/vihastusta), joka todella hyödyttää asiakkaitasi.
3.) Monikanavainen tuotanto – kun jaat tietoa monessa eri kanavassa, lisäät sen näkyvyyttä orgaanisesti verkossa. Kun jaat sen vielä helposti omaksuttavalla tavalla, lisäät sitoutuneisuutta ja jälleen näkyvyys verkossa paranee. Saat mahdollisesti sen luomaan ns. ansaittua näkyvyyttä.
4.) Luo moninaista sisältöä – luo yrityksestäsi erilaista sisältöä: tarinoita, videoita ja kuvia esiripun takaa, asiakastarinoita ja kommentteja, selkeitä neuvoja ja tietoa yrityksestänne. Näin kosketat moninaisella sisällöllä montaa eri kenttää ja puhuttelet potentiaalisia asiakkaitasi avoimesti ja uskottavasti.
5.) Inspiroi – kävijät haluavat sisältöä, joka resonoi heissä; inspiroi, opettaa ja herättää ajatuksia. Mieti vaikka ongelmaa, minkä palvelusi tai tuotteesi poistaa ja selitä sen jälkeen laajemmin miten ratkaiset tuon ongelman.
6.) Eri kanavat eri kohdeyleisölle – on tärkeää, että luot eri kanavissa erilaiselle yleisölle heitä kiinnostavaa sisältöä. Kaikkia ei kiinnosta kuunnella podcasteja, toiset pitävät videoista ja osa haluaa mieluiten lukea vaikka blogeja. Sama toimii myös sosiaalisen median kanavien strategiaa mietittäessä. Miten LinkedIn käyttäjät eroavat vaikka Instagramin käyttäjistä?
Näillä kaikilla on kollektiivinen tavoite luoda mahdollisimman monta pistettä verkkoon, jossa törmäät kyseessä olevaan yritykseen. Käytännössä siis hakukonenäkyvyyden orgaaninen kasvu, unohtamatta sitouttavaa sisältöä. Näin potentiaaliset asiakkaat saavat arvokasta tietoa, uskottavuus kasvaa ja verkkosivuston kävijöiden määrä saadaan nousuun, eikä konversio lähde laskuun, mikä usein on maksetun mainoksen ongelma.
Pyri luomaan kokonaisuus — älä vain yhtä osaa. Näin saavutat yleisösi tehokkaammin.
#letsgrow
Tekoälytoimisto Uhma on konstailematon, dataorientoitunut ja käytännönläheinen kasvukumppani.
© Uhma Oy 2024 | Tietosuojaseloste